Ihmiskeho

Koko kehosi on rakennettu pienen pienistä palasista: soluista. Tule katsomaan, mitä solun sisällä on ja miten kehosi käyttää soluja kasvamiseen ja paranemiseen.

Sinä olet tehty soluista · Kehosi kasvaa ja paranee

Ihosi on ympärilläsi kuin takki ja tekee sinulle kaikenlaista koko päivän. Tule katsomaan, miten iho suojaa sinua, miten se pitää sinut viileänä ja miten huolehdit siitä auringossa.

Ihosi suojaa sinua · Hiki, kananliha ja aurinko

Kehosi sisällä on vahva luista tehty runko. Tule katsomaan, miten luut pitävät sinut pystyssä ja suojaavat sinua ja miten nivelet antavat sinun taipua.

Luusi pitävät sinut pystyssä · Nivelet antavat taipua

Lihaksiesi ansiosta voit juosta, hypätä ja vilkuttaa. Tule katsomaan, miten lihakset vetävät luita ja mitkä lihakset työskentelevät ihan itsekseen niin, ettet huomaa mitään.

Lihakset vetävät · Lihakset, joita et tunne

Aivoillasi ajattelet, tunnet ja muistat, ja hermojen kautta ne puhuvat koko keholle. Tule katsomaan, miten viestit kulkevat edestakaisin ja mitä aivosi tekevät unen aikana.

Viestejä kehosi läpi · Nukkuminen

Silmillä, korvilla, nenällä, kielellä ja iholla huomaat, mitä ympärilläsi tapahtuu. Ne lähettävät viestejä aivoihin, ja siellä sinä näet, kuulet, haistat, maistat ja tunnet.

Näkeminen ja kuuleminen · Haistaminen, maistaminen ja tunteminen

Kehosi ei lähetä viestejä vain hermoja pitkin vaan myös veressä kulkevilla pienillä aineilla: hormoneilla. Tule katsomaan, mistä ne tulevat ja mitä tapahtuu, kun säikähdät.

Viestinviejiä veressäsi · Säikähtäminen

Syvällä rinnassasi on lihas, joka ei koskaan lopeta: sydämesi. Tule katsomaan, mitä se tekee koko päivän.

Sydämesi on pumppu · Matka kehosi ympäri

Veressäsi uiskentelee pieniä auttajia, jotka pitävät sinusta huolta koko päivän. Tule katsomaan, mitä ne tekevät, silloinkin kun kaadut.

Mitä veressäsi on? · Rupi polvessa

Hengität koko päivän ja yön ilman, että ajattelet sitä. Tule katsomaan, minne ilma menee ja miksi välillä yskit, aivastat tai sinulla on hikka.

Sisään ja ulos · Yskiminen, aivastaminen ja hikka

Jokainen suupala lähtee pitkälle matkalle kehosi läpi. Tule katsomaan, minne ruokasi menee ja mitä lopuksi jää jäljelle.

Voileivän matka · Hyvät aineet sisään, kakka ulos

Munuaisesi tekevät töitä sinulle koko päivän, nukkuessasikin. Tule katsomaan, miten ne puhdistavat vertasi ja miten pissa syntyy.

Munuaisesi puhdistavat veresi · Vettä sisään ja vettä ulos

Kaikki kehossasi on rakennettu soluista. Tässä luvussa näet, mitä solun sisällä on, miten solut muodostavat yhdessä kudoksia ja elimiä ja miten kehosi kasvaa ja korjaa itseään.

Sinä olet tehty soluista · Solusta elimeksi · Kehosi kasvaa ja paranee

Ihosi on suurin elimesi, ja se tekee montaa asiaa yhtä aikaa: suojaa, tuntee ja säätelee lämpötilaa. Tässä luvussa näet, mistä kerroksista ihosi koostuu, miten tunnet sen avulla sekä miten se viilentää ja lämmittää sinua ja suojaa sinua auringolta.

Ihosi suojaa sinua · Ihon tuntoaisti · Hiki, kananliha ja aurinko

Luustosi pitää sinut pystyssä, suojaa elimiäsi ja antaa sinun liikkua yhdessä lihasten kanssa. Tässä luvussa näet, mitä luita sinulla on, miten nivelet toimivat ja miten luusi kasvavat ja pysyvät vahvoina.

Luustosi · Nivelet ja nivelsiteet · Vahvat luut

Lihaksesi antavat sinun liikkua, pitävät sinut pystyssä ja tuottavat lämpöä. Tässä luvussa näet, miten lihas supistuu, mitä kolmea lihastyyppiä sinulla on ja mitä tapahtuu, kun väsyt tai vahvistut.

Lihakset ja jänteet · Kolmenlaista lihasta · Väsynyt, vahvempi ja kipeä

Hermostosi välittää viestejä ihostasi aivoihin ja aivoistasi lihaksiin. Tässä luvussa näet, miten hermosolu toimii, miten aivot on rakennettu ja mitä refleksit, uni ja harjoittelu tekevät aivoillesi.

Hermosolut · Aivot, selkäydin ja hermot · Refleksit, uni ja oppiminen

Aistisi havaitsevat ärsykkeitä, kuten valoa, ääntä ja hajumolekyylejä, mutta näkeminen, kuuleminen ja haistaminen tapahtuvat vasta aivoissa. Tässä luvussa näet, miten silmäsi, korvasi ja tasapainoelimesi toimivat ja miten haistat, maistat ja tunnet.

Silmä · Korva ja tasapaino · Haju, maku, tunto ja kipu

Hormonit ovat viestinviejiä, jotka kulkevat veressä ympäri kehoa. Tässä luvussa näet, mitkä rauhaset ne tuottavat, miten kehosi säätelee verensokeria, mitä stressin aikana tapahtuu ja miten hormonit saavat sinut kasvamaan ja varttumaan.

Rauhaset ja hormonit · Verensokeri ja insuliini · Säikähdys ja stressi · Kasvu ja murrosikä

Sydämessäsi on neljä onteloa, ja se pumppaa verta kahdessa kierrossa: toisessa keuhkojen kautta ja toisessa muun kehon kautta.

Sydämesi on pumppu · Matka kehosi ympäri · Tunne sydämenlyöntisi

Verisi kuljettaa happea, sulkee haavat ja auttaa immuunijärjestelmääsi torjumaan taudinaiheuttajia. Tässä luvussa näet, miten se tapahtuu.

Mitä veressäsi on? · Haava, joka sulkeutuu · Taudinaiheuttajat ja immuunijärjestelmäsi

Jokainen hengenveto tuo happea vereesi ja vie hiilidioksidia pois. Tässä luvussa näet, miten keuhkosi sen tekevät ja miten ne pitävät itsensä puhtaina.

Sisään ja ulos · Mitä keuhkosi tekevät ilmalla · Yskiminen, aivastaminen ja hikka

Suusta peräsuoleen asti kehosi pilkkoo ruoan ja ottaa siitä sen, mitä tarvitsee. Tässä luvussa näet, miten se toimii ja mikä osa siinä on maksallasi ja suolistobakteereillasi.

Voileivän matka · Mitä kehosi saa ruoasta · Juominen ja kakkaaminen

Munuaisesi suodattavat joka päivä veristäsi valtavan määrän nestettä ja ottavat suurimman osan siitä takaisin. Tässä luvussa näet, miten se toimii, miten kehosi pitää vesimääränsä oikeana ja mistä pissan väri tulee.

Munuaisesi puhdistavat veresi · Vettä sisään ja vettä ulos · Miksi pissa on keltaista?

Kaikki kehossasi alkaa soluista. Tässä luvussa näet, mitä solun sisällä on, miten aineet pääsevät sisään ja ulos, miten solu jakautuu, mitä neljää kudostyyppiä on ja miten kudokset muodostavat yhdessä elimiä ja elinjärjestelmiä.

Solu ja sen osat · Aineet solun sisään ja ulos · Solunjakautuminen · Neljä kudostyyppiä · Kudoksesta elinjärjestelmäksi

Ihosi on monikerroksinen elin, joka suojaa, aistii, säätelee lämpöä ja korjaa itseään. Tässä luvussa näet ihon kerrokset, miten hiukset ja kynnet kasvavat, miten lämpötilasi säätyy, mitä pigmentti ja UV-säteily tekevät ja miten haava paranee.

Ihon kerrokset · Hiukset ja kynnet · Lämmönsäätely · Pigmentti ja UV-säteily · Haava paranee

Luustosi on elävää kudosta, joka tukee sinua, suojaa sinua, antaa sinun liikkua, varastoi kalsiumia ja tuottaa verisoluja. Tässä luvussa näet, miten luu on rakentunut, miten se kasvaa pituutta, mitä niveltyyppejä on, miten selkäranka on koottu ja miten murtunut luu paranee.

Luu on elävää kudosta · Pituuskasvu · Nivelten tyypit · Selkäranka ja ryhti · Murtumat ja paraneminen

Lihakset liikuttavat sinua, pitävät yllä ryhtiäsi ja tuottavat lämpöä. Tässä luvussa näet kolme lihaskudostyyppiä, miten lihas supistuu, miten lihakset ja luut toimivat vipuvarsina, mistä energia tulee ja miten lihakset mukautuvat harjoitteluun ja toipuvat vammasta.

Kolme lihaskudoksen tyyppiä · Miten lihas supistuu · Jänteet, nivelet ja vipuvarret · Energiaa lihaksillesi · Harjoittelu ja vammat

Hermostosi kerää tietoa, käsittelee sen ja ohjaa kehoasi. Tässä luvussa näet, miten hermosolu muodostaa signaalin ja välittää sen eteenpäin, miten aivot ja selkäydin on rakennettu, miten refleksi toimii ja miten autonomista hermostoa ja untasi säädellään.

Hermosolut ja niiden signaali · Synapsi · Aivot · Selkäydin ja refleksit · Autonominen hermosto ja uni

Aistisi muuttavat valon, äänen, liikkeen, kemikaalit, kosketuksen ja lämpötilan signaaleiksi aivoillesi. Tässä luvussa näet, miten silmä, korva, tasapainoelin, nenä, kieli ja iho toimivat ja miksi havaitseminen itse tapahtuu vasta aivoissa.

Silmä ja näkö · Korva ja kuulo · Tasapaino · Haju ja maku · Tunto, lämpötila ja kipu

Hormonit ovat viestimolekyylejä, jotka kulkevat veressäsi ja ohjaavat soluja muualla kehossa. Tässä luvussa näet, miten rauhaset vapauttavat hormoninsa ja miten verensokeria, stressireaktiota, kilpirauhasta, kasvua ja murrosikää säädellään.

Rauhaset ja hormonit · Verensokeri, insuliini ja diabetes · Stressi, adrenaliini ja kortisoli · Kilpirauhanen ja kasvu · Sukupuolihormonit ja murrosikä

Sydämesi pumppaa joka minuutti noin viisi litraa verta kehosi läpi. Tässä luvussa näet, miten sydän on rakennettu, miten veri kiertää kahdessa kierrossa ja mikä pitää sydämesi terveenä.

Sydämen rakenne · Kaksoisverenkierto · Sydämenlyönti ja verenpaine · Hiussuonet ja aineiden vaihto · Terve sydän

Veri on kuljetusjärjestelmä, laastari ja puolustava armeija yhtä aikaa. Tässä luvussa näet, mistä veri koostuu, miten se hyytyy ja miten immuunijärjestelmäsi tunnistaa taudinaiheuttajat, muistaa ne ja joskus reagoi liian voimakkaasti.

Verisolut ja plasma · Veren hyytyminen · Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti · Rokotteet · Allergia

Jokainen hengenveto tuo happea vereesi ja vie hiilidioksidia pois. Tässä luvussa seuraat ilmaa hengitysteitä pitkin aina keuhkorakkuloihin asti, näet miten lihakset ja paine-erot ohjaavat hengitystä ja saat selville, mitä astma ja tupakointi tekevät keuhkoillesi.

Hengitystiet · Keuhkorakkulat ja kaasujenvaihto · Miten hengitys toimii · Astma · Tupakointi ja keuhkot

Syömäsi ruoan täytyy ensin muuttua tarpeeksi pieneksi päästäkseen kehoosi. Tässä luvussa seuraat ruokaa suusta paksusuoleen, näet miten entsyymit pilkkovat sitä, mitä maksa ja haima tekevät, mihin ravintoaineita tarvitaan ja mikä osa suolistobakteereilla on.

Suu, mahalaukku ja suolisto · Entsyymit · Maksa ja haima · Ravintoaineet ja niiden tehtävät · Suolistobakteerit

Munuaisesi suodattavat joka päivä verestäsi paljon enemmän nestettä kuin koskaan erität virtsana, ja ne ottavat suurimman osan takaisin. Tässä luvussa näet, miten munuainen on rakennettu, miten suodatus ja takaisinotto toimivat, miten kehosi säätelee vesitasapainoaan, miten virtsaaminen toimii ja mitä tapahtuu, kun munuaiset toimivat heikommin.

Munuaisen rakenne · Suodatus ja takaisinotto · Vesitasapaino · Virtsarakko ja virtsaaminen · Kun munuaiset toimivat heikommin

Miten solukalvo säätelee aineita ja jännitettä, miten solu hankkii energiaa, valmistaa proteiineja, jakautuu tai poistaa itsensä, miten kudokset rakentuvat mikroskoopilla katsottuna ja miten solut välittävät signaaleja – ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Solukalvo ja aineiden kuljetus · Soluelimet ja energia · DNA ja proteiinisynteesi · Solusykli ja apoptoosi · Kudokset tarkemmin · Signaalinvälitys

Miten iho on rakentunut mikroskoopilla katsottuna, miten sarveiskerros pitää vettä ja mikrobeja ulkona, miten iho auttaa säätelemään lämpötilaa, mitä UV tekee pigmentille ja DNA:lle ja miten haava paranee vaiheittain – ja mitä ihosairauksia siitä voi ymmärtää, ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Ihon histologia · Ihon suojakerros ja mikrobiomi · Lämmönsäätely säätelypiirinä · Pigmentti, UV ja D-vitamiini · Haavan paraneminen vaiheittain · Patologia pääpiirteittäin

Miten luukudos on rakentunut mikroskoopilla katsottuna, miten luu muodostuu, kasvaa ja uudistuu läpi elämän, miten luusto osallistuu kalsium- ja fosfaattitasapainon säätelyyn, miten nivelrusto vaimentaa painetta ja miten murtuma paranee – ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Luukudos · Luun muodostuminen ja kasvu · Luun uudelleenmuovautuminen · Kalsium- ja fosfaattitasapaino · Nivelet ja rusto · Murtumat ja osteoporoosi

Miten luurankolihas on rakentunut jänteestä sarkomeeriin, miten myosiini ja aktiini tuottavat voimaa, miten sähköinen signaali johtaa supistukseen, mistä ATP tulee, miten hermosto säätelee voiman määrää ja miten lihas mukautuu, ja miten sileä lihas toimii toisin – ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Luurankolihaksen rakenne · Filamenttien liukuminen ja poikittaissiltasykli · Ärsytys–supistuskytkentä · Energiajärjestelmät · Lihassolutyypit, motoriset yksiköt ja harjoittelu · Sileä lihas

Miten hermosolu muodostaa ja välittää sähköisen signaalin, miten aivot ja selkäydin on organisoitu ja miten ne ohjaavat liikettä, miten autonominen hermosto säätelee elimiä ja miten synapsit muuttuvat ja uni rakentuu – ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Lepo- ja aktiopotentiaali · Synaptinen välitys · Aivojen toiminnallinen anatomia · Selkäydin ja motorinen kontrolli · Autonominen hermosto · Plastisuus, muisti ja uni

Miten silmä taittaa valoa ja verkkokalvo muuttaa fotonit sähköiseksi signaaliksi, miten karvasolut mittaavat ääntä ja liikettä, miten haju ja maku toimivat reseptoreiden ja koodien avulla ja miten tunto ja kipu kulkevat selkäytimeen ja aivoihin – ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Optiikka ja akkommodaatio · Verkkokalvo ja fototransduktio · Kuulo ja simpukka · Tasapainoaisti · Kemialliset aistit · Somatosensoriikka ja kipu

Miten hormonit rakentuvat ja löytävät reseptorinsa, miten hypotalamus ja aivolisäke ohjaavat kilpirauhasta, lisämunuaista, kasvua ja sukurauhasia, miten beetasolu mittaa glukoosia ja miten negatiivista ja joskus positiivista palautetta käyttävät säätelypiirit toimivat – ja kunkin mallin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Hormoniluokat ja reseptorit · Hypotalamus, aivolisäke ja palautesäätely · Glukoosin säätely · Lisämunuainen ja stressireaktio · Kilpirauhanen ja aineenvaihdunta · Sukupuolihormonit ja HPG-akseli

Miten sydän tuottaa oman rytminsä, miten paine ja tilavuus muuttuvat jokaisella lyönnillä ja miten keho säätelee verenpainetta ja kudosten verenkiertoa – aina siihen pisteeseen asti, jossa asiat menevät vikaan.

Johtoratajärjestelmä ja EKG · Sydänsykli: paine ja tilavuus · Minuuttitilavuus ja Frank–Starlingin laki · Verenpaineen säätely: barorefleksi ja RAAS · Mikroverenkierto ja Starlingin voimat · Ateroskleroosi pääpiirteittäin

Miten luuydin tekee joka päivä miljardeja soluja, miten vuoto tyrehtyy ilman että veri hyytyy kaikkialla ja miten synnynnäinen ja hankittu immuniteetti suojaavat yhdessä – aina siihen pisteeseen asti, jossa ne tekevät vahinkoa.

Hematopoieesi · Hemostaasi ja hyytyminen · Synnynnäinen immuniteetti · Hankittu immuniteetti · Rokottaminen ja immunologinen muisti · Yliherkkyys ja autoimmuniteetti

Miten paineet ja pintajännitys saavat keuhkon liikkumaan, miten happi ja CO₂ ylittävät ohuen seinämän ja kulkevat veressä ja miten aivorunko säätelee kaikkea – aina siihen pisteeseen asti, jossa se menee vikaan.

Hengityksen mekaniikka · Kaasujenvaihto ja diffuusio · Hapen kuljetus · CO₂ ja happo-emästasapaino · Hengityksen säätely · Obstruktiiviset ja restriktiiviset sairaudet

Miten suolen seinämän oma hermosto ohjaa liikettä, miten kukin ravintoaine pilkotaan ja imeytyy, mitä maksa, haima ja mikrobiomi tuovat mukanaan – ja pääpiirteittäin, missä asiat menevät vikaan.

Motiliteetti ja enteerinen hermosto · Ruoansulatus ja imeytyminen ravintoaine kerrallaan · Maksa: aineenvaihdunta ja detoksifikaatio · Haiman eksokriininen osa · Mikrobiomi · Patologia pääpiirteittäin

Miten nefroni suodattaa, ottaa takaisin ja erittää osa kerrallaan, miten munuainen laimentaa tai väkevöi virtsaa ja pitää hapon, suolan ja kaliumin tasapainossa – ja miten mitataan, kuinka hyvin se toimii, ja kunkin mittarin kohdalla se, mitä se kertoo ja mitä ei.

Nefroni · Glomerulussuodatus · Tubulaarinen takaisinotto ja eritys · Virtsan väkevöiminen · Happo-emästasapaino ja elektrolyytit · Munuaisten toiminnan mittaaminen